Miksi Suomen Markka Seura on perustettu?

Oletko koskaan miettinyt näitä kysymyksiä ja löytänyt niihin vastauksia?
Suomen Markka Seura tarjoaa paikan etsiä vastauksia – ja usein löytää paljon muutakin: muistoja, tarinoita ja oivalluksia siitä, miksi markka oli (ja on yhä) iso osa suomalaista tarinaa.

1) Milloin ensimmäinen markkaseteli on painettu?

Ensimmäinen markkapohjainen seteli laskettiin liikkeeseen 1.6.1860 – nimellisarvoltaan 3 markkaa. Se vastasi Venäjän rahajärjestelmässä 75 kopeekkaa.

2) Onko joskus ollut raha, jonka arvo on “3”?

Kyllä – ja juuri siksi se ensimmäinen seteli oli 3 markkaa. Taustalla oli se, että markka sidottiin alkuvaiheessa ruplaan suhteessa 4 markkaa = 1 rupla, eli 1 markka = 25 kopeekkaa; näin 3 markkaa = 75 kopeekkaa. (Hauska mutta tosi: “kolmosraha” ei siis ollut oikku, vaan käytännöllinen väliarvo.) 

3) Kuka suunnitteli viimeisimmän markkasetelisarjan?

Vuonna 1986 alkanut viimeinen markkasarja: Torsten Ekström vastasi etupuolen pääilmeestä, Erik Bruun takapuolen kuvamaailmasta ja Eeva Oivo setelien muotokuvista. (Aika kova trio.)

4) Miksi 1940-luvun 500 ja 1 000 mk:n seteleitä löytyy keräilijöiltä usein vain puolikkaina?

Setelinleikkaus vuodenvaihteessa 1945–1946: suuret setelit (500, 1 000 ja 5 000 mk) määrättiin leikattaviksi kahtia. Oikea puolikas luovutettiin valtiolle pakkolainana (2 % korko), vasen puolikas kävi ostoksiin puolella nimellisarvolla hetken ajan, kunnes vaihdettiin uusiin rahoihin. Siksi puolikkaita on yhä liikkeellä – ja juuri nämä nimellisarvot näkyvät kokoelmissa “puolikkaina”. 

5) Eliel Saarinen suunnitteli 1920–40-lukujen setelisarjan. Miksi 5 000 mk näyttää sarjassa niin erilaiselta?

Koska se ei lopulta ollut Saarisen: sota-aikana tarvittiin iso nimellisarvo nopeasti. Ensin tehtiin väliaikainen 5 000 mk päällepainama vuonna 1939. Pian liikkeeseen tuli uusi 5 000 mk (toukokuu 1940), jonka suunnitteli Aarne Karjalainen, ja jossa J. V. Snellman oli ensimmäistä kertaa suomalaisessa setelissä todellisena historiallisena henkilönä – tyyliltään siis eri maailmaa kuin Saarisen klassistiset “yleishahmot”. (Siksi se näyttää ”sarjasta irti”.) 

6) Miksi “numismaattinen seura” ei kelvannut – miksi oma seura?

Koska emme ole pelkkä keräilyseura. Toki kolikot ja setelit ovat rakkautemme kohteita, mutta Suomen Markka Seura keskittyy ennen kaikkea kulttuuriin, historiaan ja talousymmärrykseen:

• Muisti ja identiteetti – markka osana suomalaisuuden muodostumista.
• Koulutus ja tarinankerronta – näyttelyt, artikkelit, luennot, kouluyhteistyö.
• Muotoilu ja turvatekniikka – setelitaiteen ja -tekniikan tutkiminen (guilloché, vesileimat, mikroprintti jne.).
• Keskustelu talouspolitiikasta – mitä oma raha merkitsi, mitä opetettavaa siitä on nykypäivään.
• Uudet kokeilut – paikallisvaluutta- ja yhteisörahaprojektit seuran sateenvarjon alla.

Eli: keräilijät tervetuloa – mutta emme jää vain vitriinin äärelle. Meille markka on myös elävä keskustelu ja tekemisen alusta.

Lopuksi pieni pilke: emme toki toivo mullistuksia, mutta jos euro jonakin päivänä vaihtuisikin takaisin markkaan, emme seurassa varmaan kauheasti surisi. Ehkä kaivaisimme vain juhlamukit esiin – ja miettisimme, miltä uusien setelien värit näyttäisivät. 😉

Mikä?

Mikä ihmeen Suomen Markka Seura?

Suomen Markka Seura perustettiin yksinkertaisesta, mutta tärkeästä syystä: halusimme pitää elossa muiston ja merkityksen valuutasta, joka oli suomalaisille yli 140 vuoden ajan arjen väline, kansallisen identiteetin symboli ja taloudellisen itsenäisyyden ilmentymä.

Yhdistyksen säännöt määrittelevät asian näin:
"Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää tietoa sekä tuntemusta Suomen edellisestä valuutasta Suomen markasta, sen historiasta sekä kulttuuri- että taloudellisesta merkityksestä Suomen valtiolle ja kansalle."

Miksi markasta piti perustaa seura?

Kun Suomi siirtyi euroon vuonna 2002, päättyi samalla yksi aikakausi. Markka ei ollut vain maksuväline: se oli osa kansallista tarinaa, joka alkoi Venäjän vallan aikana, kun suomalaiset alkoivat rakentaa omaa valtiollista ja kulttuurista identiteettiään. Markka oli konkreettinen merkki omasta maasta ja sen itsemääräämisoikeudesta.

Monet meistä seuran perustajista pohtivat, oliko euroon siirtyminen ainoa mahdollinen tie. Kaikki euron ulkopuolelle jääneet maat eivät ole kärsineet ratkaisuistaan, vaikka yhteisvaluuttaa aikoinaan perusteltiin juuri vakaudella ja hyödyillä. Tämä ei tarkoita, että kaipaisimme paluuta aikaan ennen euroa, mutta se kertoo, että markan tarina ansaitsee tulla kerrotuksi ja ymmärretyksi – kokonaisuudessaan.

Markka – tuntematon nuoremmille

Vuoden 2002 jälkeen syntyneet sukupolvet eivät ole koskaan nähneet markkaa käytössä. Heille markka on korkeintaan koulukirjojen historiallinen kuriositeetti. Meille taas se on ollut arkipäivän todellisuutta, ja siksi koemme tärkeäksi välittää tätä kokemusta eteenpäin. Markka ei ole pelkkä vanha raha, vaan se on osa suomalaisen kulttuurin ja valtiollisen kehityksen jatkumoa.

Muistelua ja uutta luomista

Seuran perustamisen taustalla on myös halu muistaa ja muistella: kertoa markasta, sen käytöstä ja historiasta – mutta myös luoda keskustelua siitä, mitä kansallinen valuutta merkitsi ja voisi merkitä tänään.

Lisäksi seura tarjoaa alustan tulevaisuuden ajatuksille. Olemme kiinnostuneita paikallisvaluutoista ja niiden mahdollisuuksista yhteisöllisyyden ja taloudellisen kestävyyden välineinä. Ehkä jonakin päivänä Suomen Markka Seuran piirissä syntyy myös oma paikallisvaluutta, joka jatkaa markan perinnettä uudessa muodossa.

Ja aivan rehellisyyden nimissä: emme me seurassa olisi kovin järkyttyneitä, jos euro joskus vielä vaihtuisikin takaisin markkaan. Päinvastoin – saattaisimme jopa pitää sitä melko hauskana historian käänteenä. Onhan markka meille muutakin kuin vain muisto: se on pieni pala suomalaisuutta, jota kelpaisi kantaa taskussa vielä uudelleenkin.

Markka – menneisyydestä nykypäivään

Markka on Suomen Markka Seuran luoma paikallisvaluutta, joka jatkaa suomalaisen rahajärjestelmän kunniakasta perintöä. Sen arvo perustuu kansainväliseen valuuttakoriin, mikä tekee siitä vakaan ja nykyaikaisen vaihdannan välineen. Yksi markka jakautuu kymmeneen penninkiin, lähes kuten markka aikoinaan ennen euroon siirtymistä.

Markan historia

Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860, jolloin se korvasi ruplan ja loi perustan suomalaiselle rahajärjestelmälle. Markka oli olennainen osa itsenäistyvän Suomen taloudellista ja kansallista identiteettiä, ja se kulki rinnalla läpi monien aikakausien – sodista jälleenrakennukseen, nopeaan kasvukauteen ja lopulta euroon siirtymiseen vuonna 2002.

Monille suomalaisille markka ei ollut vain maksuväline, vaan osa arkea, muistoja ja kansallista kertomusta. Markan setelit ja kolikot kuvittivat Suomen historiaa, kulttuuria ja luontoa, ja niihin kiteytyi suomalaisuuden tarina.

Miksi uusi markka?

Suomen Markka Seura haluaa uudella markalla kunnioittaa tätä perintöä ja muistuttaa, että raha ei ole vain numeroita, vaan osa yhteistä kulttuuria ja luottamusta. Uusi markka on samalla kunnianosoitus vanhalle markalle ja kokeilu, miten paikallisvaluutta voi toimia nykypäivänä vakauden ja yhteisöllisyyden välineenä.

Millainen markka on?

• Arvo: Markka sidotaan kansainväliseen valuuttakoriin, mikä vähentää yhden valuutan heilahteluiden vaikutusta ja tuo vakautta.
• Jakautuminen: Yksi markka = 10 penninkiä.
• Ulkoasu: Setelit ja kolikot ovat suunniteltu perinteisen setelitaiteen hengessä – kaiverrustyyppiset muotokuvat, guilloche-kuviot, sinetit ja turvatekniikat tekevät niistä sekä kauniita että ainutlaatuisia.
• Tarkoitus: Uusi markka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan mitata arvoa, kierrättää varoja paikallisesti ja kokea jälleen suomalaisen markan henki – uudessa muodossa.

Seuran motto “Fides monetæ fundamentum est” – “Luottamus on rahan perusta” – muistuttaa, että raha elää vain niin kauan kuin ihmiset siihen luottavat. Uusi markka on rakennettu juuri tuon luottamuksen ja yhteisöllisyyden varaan.

Markan arvo

Markan arvo päivittyy joka päivä klo 12.00 Suomen aikaa.

Markan arvo: 0,66 € / mk

Päivitetty: 25.09.2025 09:58