Miksi Suomen Markka Seura on perustettu?

Oletko koskaan miettinyt näitä kysymyksiä ja löytänyt niihin vastauksia?
Suomen Markka Seura tarjoaa paikan etsiä vastauksia – ja usein löytää paljon muutakin: muistoja, tarinoita ja oivalluksia siitä, miksi markka oli (ja on yhä) iso osa suomalaista tarinaa.

1) Milloin ensimmäinen markkaseteli on painettu?

Ensimmäinen markkapohjainen seteli laskettiin liikkeeseen 1.6.1860 – nimellisarvoltaan 3 markkaa. Se vastasi Venäjän rahajärjestelmässä 75 kopeekkaa.

2) Onko joskus ollut raha, jonka arvo on “3”?

Kyllä – ja juuri siksi se ensimmäinen seteli oli 3 markkaa. Taustalla oli se, että markka sidottiin alkuvaiheessa ruplaan suhteessa 4 markkaa = 1 rupla, eli 1 markka = 25 kopeekkaa; näin 3 markkaa = 75 kopeekkaa. (Hauska mutta tosi: “kolmosraha” ei siis ollut oikku, vaan käytännöllinen väliarvo.) 

3) Kuka suunnitteli viimeisimmän markkasetelisarjan?

Vuonna 1986 alkanut viimeinen markkasarja: Torsten Ekström vastasi etupuolen pääilmeestä, Erik Bruun takapuolen kuvamaailmasta ja Eeva Oivo setelien muotokuvista. (Aika kova trio.)

4) Miksi 1940-luvun 500 ja 1 000 mk:n seteleitä löytyy keräilijöiltä usein vain puolikkaina?

Setelinleikkaus vuodenvaihteessa 1945–1946: suuret setelit (500, 1 000 ja 5 000 mk) määrättiin leikattaviksi kahtia. Oikea puolikas luovutettiin valtiolle pakkolainana (2 % korko), vasen puolikas kävi ostoksiin puolella nimellisarvolla hetken ajan, kunnes vaihdettiin uusiin rahoihin. Siksi puolikkaita on yhä liikkeellä – ja juuri nämä nimellisarvot näkyvät kokoelmissa “puolikkaina”. 

5) Eliel Saarinen suunnitteli 1920–40-lukujen setelisarjan. Miksi 5 000 mk näyttää sarjassa niin erilaiselta?

Koska se ei lopulta ollut Saarisen: sota-aikana tarvittiin iso nimellisarvo nopeasti. Ensin tehtiin väliaikainen 5 000 mk päällepainama vuonna 1939. Pian liikkeeseen tuli uusi 5 000 mk (toukokuu 1940), jonka suunnitteli Aarne Karjalainen, ja jossa J. V. Snellman oli ensimmäistä kertaa suomalaisessa setelissä todellisena historiallisena henkilönä – tyyliltään siis eri maailmaa kuin Saarisen klassistiset “yleishahmot”. (Siksi se näyttää ”sarjasta irti”.) 

6) Miksi “numismaattinen seura” ei kelvannut – miksi oma seura?

Koska emme ole pelkkä keräilyseura. Toki kolikot ja setelit ovat rakkautemme kohteita, mutta Suomen Markka Seura keskittyy ennen kaikkea kulttuuriin, historiaan ja talousymmärrykseen:

• Muisti ja identiteetti – markka osana suomalaisuuden muodostumista.
• Koulutus ja tarinankerronta – näyttelyt, artikkelit, luennot, kouluyhteistyö.
• Muotoilu ja turvatekniikka – setelitaiteen ja -tekniikan tutkiminen (guilloché, vesileimat, mikroprintti jne.).
• Keskustelu talouspolitiikasta – mitä oma raha merkitsi, mitä opetettavaa siitä on nykypäivään.
• Uudet kokeilut – paikallisvaluutta- ja yhteisörahaprojektit seuran sateenvarjon alla.

Eli: keräilijät tervetuloa – mutta emme jää vain vitriinin äärelle. Meille markka on myös elävä keskustelu ja tekemisen alusta.

Lopuksi pieni pilke: emme toki toivo mullistuksia, mutta jos euro jonakin päivänä vaihtuisikin takaisin markkaan, emme seurassa varmaan kauheasti surisi. Ehkä kaivaisimme vain juhlamukit esiin – ja miettisimme, miltä uusien setelien värit näyttäisivät. 😉